Purjeet nostettiin Röda Kon jälkeen ja sitten kryssittiin aina Kytön ohi Rysäkarin lounaispuolelle. Koneajoa Särkänsalmesta ja Hevossalmen sillalle, johon saavuttiin hyvällä ajoituksella klo 14.55. Silta pysyi kiinni sekä 15.00 että 15.30, koska saarelle ajoi ambulanssi. Kolme purjevenettä pyöri odotellessa ympyrää.
Älgöstä ajettiin moottorilla Olympiaväylän kautta aina Porkkalanselän alkuun saakka. Selkä ylitettiin kryssien voimistuvassa tuulessa. Purjeet laskettiin vasta Långörenin suojassa.
Optimisestisesti nostettiin taas isopurje, mutta ajettiin lopulta koko matka Älgön Rödjaniin koneella.
Perillä sivutuuli koko lahden matkalta, peräköysi kiristettiin koneella vetämällä. Onneksi tuuli tyyntyi iltaa kohti.
Alkumatka koneajoa, ennen Kasnäsiä hyvää luovia. Kasnäsissä kauppareissu, diesel- ja vesitankkaus sekä septin tyhjennys. Loppumatka Lilla Krokön luonnonsatamaan koneajoa. Sisäänajo vähän jännitti etukäteen, mutta sujui hyvin. Rantautumisessa saatiin apua vierolaisveneeltä. Lahdella yöpyi lopulta kahdeksan venekuntaa.
Nostettiin iso jos vaikka päästäisiin purjehtimaan. Ei päästy, koko legi koneajoa.
Björkössä oli muuten hyvin tilaa, mutta oudossa luonnonsatamassa purjeveneelle sopivat paikat tuntuivat olevan harvassa. Löydettiin kuitenkin sopiva kolo - paitsi, että siitä ylös kalliolle pääsy vaati vuorikiipeilytaitoja. Rantautuessa Heidi testasi paukkuliivin toiminnan - toimi.
Ehdittiin juuri ennen 18:aa patioida kahvilaan. Paluuamtkalla kiivettiin ja kierrettiin puolet makeavesijärvestä, Heidi kävi uimassa.
Rödhamnista lähdettiin moottorimarssia kohti Degerbytä. Ensin kuitenkin käytiin Rödhamnin varsinaisessa vieraslaiturissa ottamassa vesitankki täyteen.
Degerbystä saatiin ruokatäydennys, mutta 2 kg kaasupulloja ei ollut. Soitto Sottungan kauppaan - juu, löytyy.
Jatkettiin koneajoa Sottungaan Lotsholmströmmeniä pitkin. Bänö Ön kohdalla kolmen virolaisen moottoriveneen peräaallot keikuttivat, ja Sottungassa huomattiin että lieden vasen kannake oli pettänyt. Kaksi vuotta sitten Viron vesillä korjattiin oikea kannake, samasta syystä. (Torista löytyi uusi, käyttämätön liesi, nouto ja asennus joskus myöhemmin.)
Sottungassa oli siis kaasua, mutta 3 km päässä satamasta. Fillari auttoi vähän pullon noutamisessa.
Arholmasta lähdön jälkeen sumua riitti vaihtelevassa määrin noin Ahvenanmeren puoliväliin saakka. Yksi vastaantuleva vene yllätti, näkyi n. 100 m päässä. Töräyteltiin harvakseltaan Lalizas-ponnekaasutorvella, joka on paskamainen käyttää verrattuna vanhempaan malliin. Valitettavasti nykyiset pullot eivät istu vanhaan torveen.
Rödhamnissa oli kesä vastassa ja satama jokseenkin täysi. Meidät ohjattiin ÅSS:n jäsenlaituriin, jossa ei ollut tarjolla vesiletkua. Saatin myöhemmin s/y Marietta kylkeen kiinni, kun Mika ja Minna tulivat Feijanista.
Aamulla löydettiin vesiletku sataman vastakkaiselta laidalta, sekä alkuasukas, joka kertoi että ottakaa siitä vaan. Vesi vaikutti vedeltä, ei ylimääräistä hajua eikä väriä.
Arholmaan ajeltiin koneella ja kiinnityttiin Ahlmansvikenin laituriin. Ankkurin pito tuntui huonolta ja seuraava päivä vahvisti epäilyn. Onneksi ei juuri tuullut.
Seuraavana päivänä ensin ankkuroitiin uudelleen samalla puolella ja lopulta siirryttiin laiturin vastakkaiselle puolelle, jossa naapurit vakuuttivat olevan hyvä pito.
14.7.
Lenkki ja sauna Bull-Augustin puulämitteisessä saunassa, josta edelisen vuoron varanneet ruotsalaiset piti hätistää pois. Kiuas ehti juuri ja juuri lämmetä löylykuntoon meidän vuoron aikana.
Olisi ostettu kaasua lisää, mutta Arholma Handelista oli ruotsalaiset 2 kg kaasupuollot loppu. Illalla syötiin Arholma Dansbanalla.
Öregrundista lähdettiin koti Grisslehamnia, sitä Ahvenanmerenpuoleista satamaa. Väddön kanavaan ei uskallettu, koska silta ja ilmajohto 17 m. Todennäköisesti niiden alta olisi mahtunut, koska kai ruotsalaissakin mitoissa on varmuusvaraa?
Pohjoisenpuoleinen tuuli oli puuskainen, mutta vauhti hyvä. Vasta saaristosta ulos tultaessa saatiin maininkeja Selkämereltä.
Grisslehamnissa n. 15 peräpoijupaikkaa, osa matalassa lahden perukalla. Sähköä laiturilla, ei vettä. Vessa ja suihku parin sadan metrin päässä.
Kaupungin vastakkaisella laidalla - Väddön kanavan puolella - olisi ollut paremmilta vaikuttavat kaksi vierassatamaa.
Gävlestä lähdettiin n. klo 10 ja Öregrundiin saavuttiin klo 16 - vauhdikas 47 mailia!
Tuuli pohjoiskoillisesta 8-12 m/s ja aallot ihan tarpeeksi suuria. Plotteri tallensi huippuvauhdiksi surffussa 11,2 kn. Yhdeksän solmun surffeja oli toistuvasti.
Puominkannatin särkyi maston pään kiinnikeestään. Uusi löytyisi Riggerneltä Tanskasta 250 eurolla, mutta mihinkä osoitteseen sen tilaisi? Joudumme varmaan jatkamaan dirkin ja kikkataljan voimin eteenpäin.
Odotettua kovemmassa tuulessa nähtävyyskierros pitkin Helsingin rantoja. Mukana David ja Stephen. Puuskissa pahimmillaan 14 m/s lännestä, ty...
