Ruhnu - Köiguste

 9.30 - 16.30, 39 M

Toiset skuutit ei toimineet (koska eihän niitä rullattuun purjeeseen voi kiinnittää ...), siispä poistettiin.

Reipasta menoa sivutuulessa varmuuden vuoksi ykkösreivillä kohti synkkiä ukkospilviä. Noin 1,5 tuntia ennen satamaa tuuli loppui ja kone käynnistyi. Kaatosade alkoi tunti ennen satamaantuloa ja kasteli kaiken.

Perillä kiva satama, jossa Muhu-Väinä-regatan jälkeen uupunut henkilökunta ja vajaat palvelut. Kaunis ilta & hienot näkymät yhteissaunasta.

20°, 5 - 9 m/s W

Toim. Huom: Saimme siis jälleen kosketuksen regattaan, jonka takia jouduimme skippaamaan Pärnun satamasuunnitelmistamme. Sataman henkilökunta oli paiskinut kolme päivää töitä yötä päivää, joten eivät enää jaksaneet pitää ravintolan keittiötä auki eivätkä lämmittää molempia saunoja. Meille kuitenkin kaivettiin jostain jemmasta eteen savuahvenet ja olutta.

Satama sijaitsee suojaisella lahjella ja palvelurakennus niemellä, josta on näkymät sekä avomeren että lahden suuntaan. Huomattavan tunnelmallinen paikka verrattuna moneen muuhun Baltian satamaan.

Virossa harvemmin näkee veneitä ankkurissa. Täällä ne oli siirretty satamasta väliaikaisesti pois regatan tieltä.

Roja - Ruhnu (Viro)

 9.30 - 13.00, 22 M

Piti mennä Kihnuun, jäätiin Ruhnuun koska tuuli oli luvattua kovempaa ja aaltoja riitti taas.

Ykkösreivillä surffeja 8-9 kn, keskinopeutta laski kun piti kiertää satamaan & käydä leessä tekemässä lähestymishommat. Ruhnu on virkeämpi ja freesattu verrattuna yhdeksän vuoden takaiseen vierailuun. Liise Talussa nautittiin hyvät päiväkahvit.

• reiviköysi kuoriutui taas (olispa saatu kunnollinen Riikasta)
• selvitettin jatkuvasti kiertyvän ison skuutin arvoitusta
• Mikko laittoi fokkaan toiset skuutit avotuulta varten

20°, 10 - 13 m/s W

Toim. Huom: Ison skuutti oli tosiaan raivostuttava, mutta vähitellen alettiin ymmärtää sen sielunelämää. Ratkaisu vaati muistaakseni sekä koko skuuttivirityksen irrotusta puomilta että skuuttiköyden vetoa mahdollisimman lyhyeksi ja kierteiden aukomista sen jälkeen.

Ruhnun rantabaari oli tällä kertaa auki ja vuokrapyörillä polkaisi nopeasti kylän keskustaan. Liise Talu oli siellä laajentanut sekä majoitus- että ravitsemusbisneksiään.

Muistokyltti hautausmaalla.

Kirkko oli remontissa eikä sisälle tällä kertaa päässyt.

Liise Talu, majoitus-, kauppa- ja tarjoilukeskittymä.

Ruhnun satama, suojaisa kun sinne asti pääsee.

Latvialaisissa ruokakaupoissa oli jännää, kun pakkaustekstit eivät kovin helposti avautuneet. Onnistuimme kuitenkin ostamaan ukrainalaista tuoremehua.

Takana olevassa ruotsalaisveneessä oli "persoonallinen" terassi veneen perässä